HomeFinlandInsightsLobbaaminen muuttuu – vahvan tunnejäljen jättäminen vaatii silti edelleen läsnäoloa
Facebook icon
LinkedIn icon
Twitter icon

Lobbaaminen muuttuu – vahvan tunnejäljen jättäminen vaatii silti edelleen läsnäoloaApril 13, 2022

Uskallatko kutsua itseäsi julkisesti lobbariksi? Yhteiskunnallisella vaikuttamisella, eli tutummin lobbauksella, on usein aivan syyttä epäluuloa herättävä kaiku.

Lähtökohtaisesti lobbauksessa kyse on yhteiskunnan muuttamisesta. On kuitenkin tärkeää, että vaikuttamistyölle on selkeät pelisäännöt, jotta luottamus ja usko toimijoiden ja päättäjien väliseen dialogiin säilyy. Suomessa ollaan parhaillaan siirtymässä erilaisista ohjenuorista lainsäädäntöön, joka määrittelee raamit toimintatavoille. Ammattimaista vaikuttamista koskevalla avoimuusrekisterillä tavoitellaan päätöksenteon läpinäkyvyyden parantamista ja epäasiallisen vaikuttamisen torjuntaa, mikä toivottavasti johtaa myös kansalaisten luottamuksen lisääntymiseen.

Lobbauksesta 70 prosenttia on non-verbaalista

Ammattimainen vaikuttaminen on kuitenkin kovin monisyinen juttu. Mitä kokeneempi toimija, mitä enemmän osaamista ja resursseja, sitä monikanavaisemmin ja hienovaraisemmin edunvalvonnan vaikuttavuus rakentuu. Ainoastaan amatööri kuvittelee voivansa muuttaa poliittisia kehityskulkuja ruskealla kirjekuorella eduskunnan kuppilassa. Erilaiset kampanjat, sosiaalisen median keskusteluiden, kuvallisuuden ja nopeuden hyödyntäminen, viestien kohdentaminen ja hyvä analytiikka yhdistettynä perinteisempään verkostoitumiseen ovat yhä useamman lobbarin arkea.

Niinpä olin hetken valmis repimään pelihousuni, kun avoimuusrekisterin useamman vuoden kestänyt valmistelu päätyi esitykseen, jossa rekisteriin pyydetään kirjaamaan eduskuntaan ja ministeriöihin kohdentuvat toimet, eli aineistot ja yhteydenpito liittyen vaikutettavaan lainsäädäntökokonaisuuteen. Ei siis kampanjoita, ei markkinointia, ei somea. Tapahtuuko 2020-luvullakin suomalainen lobbaus siis vain kasvotusten tuttujen kesken – ei kai!

Kunnes eräänä lauantaina pidin jälleen kasvottomille, hiljaisille palloille koulutusta Teamsilla. Muistin vanhan totuuden. Ihmisten välisessä viestinnässä 70 prosenttia on non-verbaalia. Katseet, eleet, kosketukset, äänensävyt, keskustelukumppanin rytmiin mukautumisen – sen kaiken me menetämme, kun emme ole fyysisesti läsnä.

Ajat voivat muuttua ja työkalut kehittyä, mutta vaikuttavin viestintä on edelleen tunnejäljen jättävää ja mikä siihen olisi toista ihmistä tehokkaampi keino?

Hae mukaan kehittymään omassa vaikuttamistyössäsi toisten lobbareiden kanssa 1.-2.9.2022!
www.lobbarikoulu.fi

Hanna Kuntsi
Kirjoittaja on Pohjoisranta BCW:n Public Affairs -tiimin vetäjä ja vaikuttajaviestinnän kokenut moniottelija, jonka voi bongata toimiston ulkopuolella salibandy- ja padelkentiltä.