HomeFinlandInsightsMe vai nuo muut? Kuusi vinkkiä yritysjärjestelyjen viestintään
Facebook iconLinkedIn iconTwitter icon

Me vai nuo muut? Kuusi vinkkiä yritysjärjestelyjen viestintäänJanuary 3, 2022

Talouden hyvä vire on heijastunut myös yrityskauppoihin, joita toteutettiin vuonna 2021 ennätystahtiin. Me Pohjoisranta BCW:ssä saimme toimia vuoden mittaan useammankin yritysjärjestelyitä läpivieneen asiakkaamme tukena. Jokainen yritys ja kauppa on toki ainutlaatuinen, mutta myös yhteistä löytyy. Kirjasimmekin muistiin viisi neuvoa yrityskauppojen valmisteluun viestinnän näkökulmasta.

  1. Sidosryhmiä – eli viestinnän kohderyhmiä – on useimmiten useita. Viestinnän tavoitteet ja painotukset henkilöstön, asiakkaiden, sijoittajien ja vaikkapa viranomaisten suuntaan voivat vaihdella, mutta yhteistä kaikille on luottamuksen rakentaminen. Yritysjärjestelyssä johdon on kyettävä esittämään kaikille keskeisille sidosryhmille uskottava ja ymmärrettävä visio tulevasta. Miksi meidän yrityksemme matkassa kannattaisi olla mukana jatkossakin
  2. Aloita yhteisöllisyyden rakentaminen heti. Osallista uuden yrityskokonaisuuden rakentamiseen koko henkilöstö molemmilta puolilta, tavalla tai toisella. Kevyt ja nopeasti toteuttava kyselytutkimuskin voi luoda riittävän kanavan ajatusten ja ideoiden jakamiseen. Johdon kannattaa myös rohkaista muodostamaan verkostoja uuden kokonaisuuden sisällä niin nopeasti kuin suinkin. Yhdistä kollegat kaupan molemmista osapuolista (esim. HR, ICT) suunnittelemaan yhdessä tulevaa. Se auttaa integroimaan toimintoja fiksusti ja luo oivan startin yhteisöllisyyden rakentamiselle. Myös pieniltä tuntuvilla asioilla on merkitystä, esimerkiksi sanavalinnoilla. Puhutko uudessa yrityskokonaisuudessa alusta alkaen meistä – vai meistä ja noista muista?
  3. Varaudu kulttuurien törmäykseen. Yrityskulttuurien yhteensopimisen arviointi on harvoin osa yritysjärjestelyjen due diligence -prosessia. Tätä perustellaan esimerkiksi sillä, että riittävän syvällisiä tietoja ostettavasta yrityksestä ei ole mahdollista saada luottamuksellisuuden vuoksi. Peräänkuulutamme kuitenkin tilanteen tutkimista jollakin tasolla ennakkoon, vaikka sitten vain julkisten lähteiden perusteella. Ostettavan yrityksen henkilöstön sometilit, vertaisarviointialustat kuten Glassdoor ja Tunto sekä muut verkkolähteet saattavat tarjota arvokasta tietoa. Kuten IESE Business Schoolin professori Nuno Fernandes sanoo Harvard Business Review -lehden artikkelissaan: kulttuurierot eivät ole yritysjärjestelyissä ongelma – mutta se on, jos niitä ei tunnisteta tai niiden käsittelyä ei suunnitella.
  4. Anna myös negatiivisille tunteille tilaa. Yritysjärjestelyihin liittyy molemmin puolin paljon tunteita – sekä positiivisia että negatiivisia. On selvää, että kielteisillekin tunteille on annettava tilaa, ja johdon on varattava niiden käsittelemiseen aikaa. Ohjatut keskustelut pienryhmissä tai tiimeissä, toisilleen suhteellisen tuttujen ihmisten kesken, ovat hyvä kanava epävarmuuden ja pelkojenkin purkamiseen. Keskusteluissa kielteisyyteen ei tietenkään pidä jäädä vellomaan, vaan koettuihin ongelmiin tulee löytää myös yhdessä ratkaisuja.
  5. Yritysjohdon kannattaa pelata avoimin kortein. On OK tunnustaa, että kahden yrityksen yhdistymisessä on väistämättä omat hankaluutensa. Asiat voivat tuntua keskeneräisiltä pitkään, muutokset eivät miellytä koskaan kaikkia, eikä henkilöstön kysymyksiin ole välttämättä heti olemassa vastauksia. Erilaisia käytännön haasteita tulee riittämään. Niiden ratkomiseen kannattaa ilman muuta osallistaa henkilöstöä mukaan. Yhdessä tekemällä asioiden ratkaiseminen vähintäänkin helpottuu, ja samalla henkilöstön kyky ja halu sitoutua muutoksiin paranee.
  6. Varmista, että viestisi on ymmärretty. Määritä pääviestit selkeästi, keskity viestinnässäsi olennaiseen ja muista toiston voima. Mitä tärkeämmästä asiasta yritysjohto viestii, sitä useammin kannattaa varautua toistamaan viestejä. Lisäksi on yritettävä päästä kiinni siihen, miten organisaatiossa – etenkin ostetussa yrityksessä, jonka henkilökunta ei vielä ole tuttua - käytetään ja tulkitaan erilaisia sanoja ja käsitteitä. Mitä esimerkiksi onnistuminen työtehtävässä X tarkoittaa? Miltä onnistuminen näyttää? Kuten sosiologi William H. Whyte on osuvasti sanonut: “The greatest enemy of communication is the illusion of it.”

Me Pohjoisranta BCW:ssä tuemme organisaatioita niin yritysjärjestelyjen kuin muidenkin vaativien muutostilanteiden viestinnässä. Mikäli aihepiiri on sinulle ajankohtainen, niin ota ihmeessä yhteyttä ja jutellaan lisää!


Anu Heinonen

Kirjoittaja on Pohjoisranta BCW:n paluumuuttaja, sijoittajaviestinnän asiantuntija ja yrityskauppojen konkari.